EU:n tekoälysäädöksen 4 artikla velvoittaa tekoälyä käyttävät yritykset toteuttamaan toimenpiteitä, joilla tuetaan henkilöstön tekoälylukutaidon kehittämistä. Velvoite lieveni 27.7.2026, eikä yrityksen enää tarvitse varmistaa tiettyä osaamistasoa. Se koskee silti jokaista yritystä, joka käyttää tekoälyä työssään, yrityksen koosta riippumatta.
Mitä 4 artikla vaatii 27.7.2026 alkaen?
Alkuperäistä 4 artiklaa sovellettiin 2.2.2025 alkaen. Se velvoitti tekoälyjärjestelmien tarjoajat ja käyttöönottajat toteuttamaan toimenpiteitä varmistaakseen parhaansa mukaan, että henkilöstöllä on riittävä tekoälylukutaito.
Koontiasetus (EU) 2026/1744 muutti artiklan. Asetus julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 24.7.2026 ja tuli voimaan 27.7.2026. Nyt tarjoajien ja käyttöönottajien on toteutettava toimenpiteitä, joilla tuetaan henkilöstön ja muiden yrityksen puolesta tekoälyjärjestelmiä käyttävien henkilöiden tekoälylukutaidon kehittämistä. Velvoite ei edellytä, että kenellekään taataan tietty osaamistaso.
Toimenpiteitä mitoitettaessa otetaan huomioon ihmisten tekninen tietämys, kokemus ja koulutus sekä se, missä yhteydessä tekoälyä käytetään. Komissio ja jäsenvaltiot tukevat yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, ja julkaisevat esimerkkejä toimivista käytännöistä.
Ketä velvoite koskee?
Kun tilitoimiston työntekijä luonnostelee asiakaskirjeen ChatGPT:llä, tilitoimisto on tekoälysäädöksessä käyttöönottaja. Käyttöönottaja on toimija, joka käyttää tekoälyjärjestelmää omalla vastuullaan. Yrityksen koolla ei ole merkitystä, ja määritelmä kattaa myös valmiit työkalut, kuten Clauden, Copilotin ja ohjelmistoihin rakennetut tekoälyominaisuudet.
Henkilökohtainen, muu kuin ammatillinen käyttö on rajattu käyttöönottajan määritelmän ulkopuolelle. Velvoite ei siis koske sitä, että joku kokeilee tekoälyä kotona omiin tarpeisiinsa.
Toimenpiteet koskevat henkilöstöä ja muita, jotka käyttävät tekoälyä yrityksen puolesta. Komission tulkinnan mukaan joukkoon voivat kuulua esimerkiksi alihankkijat ja palveluntarjoajat.
Mitä toimenpiteet voivat käytännössä olla?
Pienessä yrityksessä toimenpide voi olla yksi yhteinen ohje ja harjoitus: mitä työkaluja käytetään, mitä tietoja niihin saa syöttää ja kuka tarkistaa tekoälyn tuottaman tekstin ennen kuin se lähtee asiakkaalle.
- Kartoita, mitä tekoälytyökaluja yrityksessä käytetään ja kuka niitä käyttää.
- Sovi pelisäännöt siitä, mitä tietoja tekoälyyn saa syöttää ja mitkä tuotokset ihminen tarkistaa aina.
- Järjestä perehdytys tehtävien mukaan, koska asiakaspalvelun tarpeet ovat eri kuin talousosaston.
- Kirjaa, kuka osallistui, mitä käytiin läpi ja milloin.
Kirjaus on käytännössä ainoa tapa osoittaa, että toimenpiteitä on tehty. Valmista koulutusta voi käyttää osana perehdytystä, esimerkiksi verkossa suoritettavaa tekoälykoulutusta, mutta säädös ei edellytä ulkopuolista kurssia.
Mitä muuta EU AI Act vaatii tavalliselta yritykseltä?
Säädöksen kiellot, kuten ihmisten haitallinen manipulointi, ovat olleet voimassa 2.2.2025 alkaen.
Avoimuusvelvoitteita (50 artikla) on sovellettu 2.8.2026 alkaen. Käyttöönottajan on kerrottava, jos se julkaisee syväväärennöksen eli tekoälyllä tuotetun tai muokatun kuvan, äänen tai videon, joka muistuttaa todellisia ihmisiä, paikkoja tai tapahtumia ja voisi vaikuttaa aidolta. Taiteellisissa ja satiirisissa teoksissa riittää maininta, joka ei haittaa teoksen esittämistä. Kertomisvelvollisuus koskee myös tekoälyllä tuotettua tekstiä, jolla tiedotetaan yleisölle yleistä etua koskevista asioista, ellei teksti ole käynyt läpi ihmisen tarkistusta ja joku kanna siitä toimituksellista vastuuta.
Tekoälyjärjestelmien tarjoajien on merkittävä järjestelmän tuottama sisältö koneellisesti tunnistettavaksi (50 artiklan 2 kohta). Velvoite ei koske tavallisia editointitoimintoja, jotka eivät olennaisesti muuta sisältöä. Ennen 2.8.2026 markkinoille saatetuilla järjestelmillä on siirtymäaikaa 2.12.2026 asti.
Koontiasetus siirsi korkean riskin järjestelmien velvoitteita. Liitteen III järjestelmiin, esimerkiksi rekrytoinnissa ja henkilöstöpäätöksissä käytettäviin, niitä sovelletaan 2.12.2027 alkaen ja liitteen I tuotteisiin sisältyviin järjestelmiin 2.8.2028 alkaen.
Karikko: työnhakijoiden seulonta ja arviointi kuuluvat liitteen III korkean riskin käyttötarkoituksiin. Jos yrityksesi käyttää tekoälyä niihin, siihen sovelletaan todennäköisesti käyttöönottajan erityisvelvollisuuksia 2.12.2027 alkaen, joten valmistelu kannattaa aloittaa ajoissa.
Kuka valvoo Suomessa?
Kansallinen valvonta alkoi 1.1.2026, kun laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta (1377/2025) tuli voimaan. Traficom toimii kansallisena yhteyspisteenä ja koordinoi valvontaa. Valvonta on jaettu 15 viranomaiselle: markkinavalvontaviranomaiset valvovat omia tuoteryhmiään ja perusoikeuksia valvovat viranomaiset omia alueitaan.
Mistä aloittaa?
Kirjaa ylös, mitä tekoälytyökaluja yrityksessäsi käytetään ja kuka niitä käyttää. Siitä näet, kenelle perehdytys kannattaa järjestää ensin ja mistä tiedoista pitää sopia. Jos tekoäly on osalle henkilöstöä vielä uusi asia, artikkeli Mitä tekoäly on ja miten se toimii antaa perehdytykselle yhteisen pohjan.
Lähteet
- EUR-Lex: Asetus (EU) 2026/1744 tekoälysäädöksen muuttamisesta (tarkistettu 19.9.2026)
- EUR-Lex: Asetus (EU) 2024/1689 eli tekoälysäädös (tarkistettu 19.9.2026)
- Euroopan komissio: AI Literacy, Questions and Answers (tarkistettu 19.9.2026)
- Finlex: Laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta 1377/2025 (tarkistettu 19.9.2026)
- Traficom: Uudet säännöt vahvistavat luottamusta tekoälyyn Euroopassa (7.1.2026)
